Anatomia ja fysiologia

Ruoansulatuselimistö

Ruoansulatuselimistö

Ruoansulatuselimistö on yksi kehon suurimmista elinjärjestelmistä. Ruoansulatuskanava sulattaa ja käsittelee ruoan. Lisää ruoansulatuselimistön toiminnasta
Sulje

Virtsa- ja ruoansulatuselimistön anatomia ja fysiologia

Ruoansulatuselimistö

 
Ruoansulatuskanava on suorana noin yhdeksän metrin pituinen kanava suusta peräaukkoon ja se jakautuu useaan eri osaan. Jokainen osa käsittelee ruokaa erityisellä tavallaan valmistaen sen kanavan seuraavalle osalle, kunnes jäljelle jäävä aines lopulta poistuu suolikanavasta ulosteena.

Ruoansulatuselimistön toiminta:

  • Ravinnon mekaaninen ja kemiallinen hajottaminen ravinnon perusyksiköiksi
  • Ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon
  • Jätteen käsitteleminen ja poistaminen

Joukko elimiä toimii yhteistyössä ruoansulatuskanavan kanssa tuottaen nesteitä ja entsyymejä ruoansulatuksen avuksi:

  • Sylkirauhaset suussa
  • Happamat nesteet mahassa
  • Maksa ja sappirakko
  • Haima

 

Maha-suolikanavan osat:

  • Suu
  • Ruokatorvi
  • Maha
  • Ohutsuoli – tyhjäsuoli & sykkyräsuoli
  • Paksusuoli
  • Peräsuoli
  • Peräaukko

 

Suolenseinämä koostuu useista kerroksista

 

Aikuisilla ohutsuoli on pituudeltaan noin 5–7 metriä. Se jakautuu kolmeen pääosaan

  • Pohjukaissuoli (duodenum)
  • Tyhjäsuoli (jejunum)
  • Sykkyräsuoli (ileum)

Tyhjäsuoli ja sykkyräsuoli ovat kiinnittyneet vatsan seinämään suoliliepeen kautta. Suoliliepeessä on valtimoita, laskimoita ja imusuonia, jotka kuljettavat happea ja ravinteita ohutsuolelle.

 

Aikuisilla paksusuoli on pituudeltaan noin 1–2 metriä. Se jakautuu kuuteen osaan:

  • Nouseva paksusuoli (nouseva koolon)
  • Poikittainen paksusuoli (poikittainen koolon)
  • Laskeva paksusuoli (laskeva koolon)
  • Sigmasuoli, S-kirjaimen muotoinen
  • Peräsuoli: Ruoansulatuskanavan viimeinen osa. Uloste kerääntyy peräsuolen laajentumaan. Peräsuolen laajentuman täyttyminen saa aikaan ulostamisen tarpeen
  • Peräaukko, ruoansulatuskanavan loppuaukko
Sulje
Virtsaelimistö

Virtsaelimistö

Virtsaelimistö on toinen kehon suuri elinjärjestelmä. Virtsatiet säätelevät neste- ja elektrolyyttitasapainoa ja virtsaneritystä. Lisää virtsaelimistöstä
Sulje

Virtsaelimistö

Virtsaelimistö

Virtsaelimistön päätoiminto on tuottaa ja poistaa virtsaa, poistaa kuona-aineita ja säädellä veren nestetasapainoa. Virtsaelimistö sijaitsee ruoansulatuselimistön takana.

 

Virtsaelimistöön kuuluvat:

  • Kaksi munuaista
  • Kaksi virtsanjohdinta
  • Virtsarakko
  • Virtsaputki

Munuaiset ovat kaksi pavunmuotoista rakennetta, jotka suodattavat jatkuvasti verta poistaen kuona-aineita ja ylimääräistä vettä sekä ylläpitäen neste- ja elektrolyyttitasapainoa. Tämän suodatusprosessin tuloksena syntyy virtsaa.

 

Virtsanjohtimet kuljettavat virtsan munuaisista virtsarakkoon.

 

Virtsarakolla on kaksi tehtävää. Se on sekä säiliö, joka säilyttää virtsaa että pumppu, joka poistaa virtsan elimistöstä. Virtsarakon seinämän lihas puristaa virtsan ulos rakosta.

 

Virtsaputki kuljettaa virtsan ulos elimistöstä.

Sulje

Ennen avanneleikkausta

Avanteen merkitseminen

Avanteen merkitseminen ennen leikkausta

Hyvin sijoitettu avanne voi parantaa huomattavasti potilaan elämänlaatua. Hyvä sijoituspaikka on potilaan helposti nähtävissä, mahdollistaa tiiviin sidoksen kiinnityksen ja vapaan liikkuvuuden - olennaista komplikaatioiden välttämisessä. Avanteen sijoituspaikan merkitseminen
Sulje

Avanteen merkitseminen ennen leikkausta

Avanteen merkitseminenEnnen leikkausta tehtävä merkitseminen parhaimman avanteen sijoituspaikan valitsemiseksi on tärkeää potilaan elämänlaadun kannalta. Suotuisa sijainti auttaa vähentämään mahdollisia riskejä, kuten vuotoja, istuvuusongelmia, ihoärsytystä, kipua ja psykologisia/tunneongelmia.

Avanteen sijoituspaikkaa merkittäessä on tärkeää ottaa huomioon kehon dynamiikka, koska siihen vaikuttavat eri tekijät, kuten asennot ja arpeutuminen. Avanteen sijoittamista taipeiden tai poimujen läheisyyteen tulisi välttää. Avanteen sijoittamiseen vaikuttavat myös potilaan elämäntyyli ja aktiivisuustaso.

Ennen sijoituspaikan merkitsemistä ota huomioon seuraavat neljä tekijää:

  1. Fyysinen tila:
    Ruumiinrakenne, nykyinen paino ja viimeaikaiset painon muutokset, käsien ja sormien näppäryys sekä näkö
  2. Sosiaalinen toiminta:
    Ammatti, fyysinen asento työssä, liikunta, harrastukset, vaatetus, kulttuurilliset ja uskonnolliset näkökulmat
  3. Vältettävät alueet:
    Ulos työntyvät luut, ihopoimut, arvet aiemmista leikkauksista, napa, vyön alue ja ihoalueet, joita on säteilytetty ja jotka ovat erittäin herkkiä (atrofisia)
  4. Näkyvyys:
    Sijoituspaikan tulisi olla potilaan helposti nähtävissä ja tavoitettavissa, sillä muuten potilas ei voi itse hoitaa avannetta ja tarvitsee toisten apua sidoksen vaihtamiseen.

Avanne muuttaa kehon toimintaa ja kehokuvaa. Jos terveydenhuollon ammattilaiset, kuten avannehoitajat ja kirurgi tekevät yhteistyötä hoitaen potilasta ammattitaitoisesti, onnistumisen mahdollisuudet paranevat huomattavasti.


Sulje
Erilaiset avannetyypit

Erilaiset avannetyypit

Avanteita on kolmea eri tyyppiä, kukin omaan tarkoitukseensa. Nyt kerromme, mihin ne yleensä sijoitetaan ja mikä on niiden tarkoitus. Kolme eri avannetyyppiä
Sulje

Kolme eri avannetyyppiä

Kolme eri avannetyyppiä ovat:

- Paksusuoliavanne
- Ohutsuoliavanne
- Virtsa-avanne

 

Avanteen muodostaminenPaksusuoliavanne

Paksusuoliavanneleikkauksessa osa paksusuolta tuodaan vatsan pinnalle avanteen muodostamiseksi. Paksusuoliavanne tehdään yleensä vatsan vasemmalle puolelle. Tällä puolella suolistoa uloste on kiinteää ja koska avanteessa ei ole ulostamista säätelevää lihaksistoa, uloste on kerättävä avannepussiin.

 

Paksusuoliavanneleikkauksia on kahta tyyppiä: Yksipiippuinen paksusuoliavanne (päätekolostooma) ja kaksipiippuinen paksusuoliavanne (lenkkikolostooma).

 

Päätekolostooma
Jos osia paksusuolesta tai peräsuoli on poistettu, jäljelle jäävä paksusuoli tuodaan avanteeksi vatsanpeitteiden päälle. Päätekolostooma voi olla väliaikainen tai pysyvä. Väliaikainen ratkaisu tulee kyseeseen tilanteissa, joissa paksusuolen vahingoittunut osa on poistettu ja jäljelle jääneen osan on parannuttava ennen osien yhdistämistä. Pysyvä ratkaisu valitaan tilanteissa, joissa suolen osien yhdistämiseen liittyy liian suuri riski tai se ei ole mahdollista.

 

Lenkkikolostooma
Lenkkikolostoomassa suoli nostetaan vatsanpeitteiden ulkopuolelle ja pidetään paikallaan avannesauvan avulla. Nostettuun suolen lenkkiin tehdään viilto ja päät rullataan alas ja ommellaan ihoon. Näin ollen lenkkikolostooma koostuu itse asiassa kahdesta avanteesta (kaksipiippuinen avanne), jotka on liitetty yhteen. Lenkkikolostooma on tyypillisesti väliaikainen ratkaisu hätätilanteissa. Se voidaan tehdä myös kirurgisen liitoksen suojaamiseksi suolessa.

 

Ohutsuoliavanne

Ohutsuoliavanneleikkauksessa osa ohutsuolta tuodaan vatsanpeitteiden läpi avanteen muodostamiseksi. Ohutsuoliavanne tehdään tyypillisesti tilanteissa, joissa ohutsuolen loppuosa on sairastunut ja se tehdään yleensä vatsan oikealle puolelle.

 

Tällä puolella suolistoa uloste on yleensä nestemäistä ja koska avanteessa ei ole ulostamista säätelevää lihaksistoa, uloste on kerättävä avannepussiin.

 

Ohutsuoliavanneleikkauksia on kahta tyyppiä:

Yksipiippuinen ohutsuoliavanne (pääteileostooma)

Yksipiippuinen ohutsuoliavanne (pääteileostooma)

Pääteileostooma tehdään, jos osia paksusuolesta on poistettu (tai niiden annettava parantua), jolloin jäljelle jäävä ohutsuoli tuodaan avanteeksi vatsanpeitteiden päälle. Pääteileostooma voi olla väliaikainen tai pysyvä.

Väliaikainen ratkaisu tulee kyseeseen tilanteissa, joissa suolen vahingoittunut osa on poistettu ja jäljelle jääneen osan on parannuttava ennen osien yhdistämistä. Pysyvä ratkaisu valitaan tilanteissa, joissa suolen osien yhdistämiseen liittyy liian suuri riski tai se ei ole mahdollista.

Kaksipiippuinen ohutsuoliavanne (lenkki-ileostooma)

Kaksipiippuinen ohutsuoliavanne (lenkki-ileostooma)

Lenkki-ileostoomassa suoli nostetaan vatsanpeitteiden ulkopuolelle ja pidetään paikallaan avannesauvan avulla. Nostettuun suolen lenkkiin tehdään viilto ja päät rullataan alas ja ommellaan ihoon. Näin ollen lenkki-ileostooma koostuu itse asiassa kahdesta avanteesta, jotka on liitetty yhteen.

Lenkki-ileostooma on tyypillisesti väliaikainen ja tehdään suolen kirurgisen liitoksen suojaamiseksi. Väliaikainen avanne suljetaan myöhemmin leikkauksella.

 

Virtsa-avanneVirtsa-avanne

Jos virtsarakko tai virtsaelimistö ovat vaurioituneet tai sairastuneet ja potilas ei kykene virtsaamaan normaalisti, hänen virtsansa on ohjattava kulkemaan eri reittiä. Tätä kutsutaan virtsa-avanteeksi.

Eristetty suolen osa tuodaan vatsapeitteiden läpi vatsan oikealta puolelta ja toinen pää ommellaan kiinni. Virtsanjohtimet irrotetaan virtsarakosta ja kiinnitetään eristettyyn suolen osaan. Koska tämä suolen osa on liian pieni toimimaan säiliönä eikä siinä ole lihaksia tai venttiiliä, joka kontrolloisi virtsaamista, potilas tarvitsee virtsan keräävän virtsa-avannepussin.

Sulje

Avannekomplikaatiot

Avannetta ympäröivän ihon ongelmat

Avannetta ympäröivän ihon ongelmat ovat yleisimpiä avanneleikattujen komplikaatioita ja ne muodostavat kolmasosan avannehoitajalla käynnin syistä. Yleisin syy on kemiallinen ohivuodosta johtuva ärsytys. Katso Avannetta ympäröivän ihon ongelmat
Sulje

Avannetta ympäröivän ihon ongelmat

Avannetta ympäröivän ihon seuraaminen jo leikkauksen jälkeisessä vaiheessa on olennaista, jotta voidaan varmistaa, että iho pysyy terveenä ja että asianmukaiset ja johdonmukaiset hoitotoimet voidaan aloittaa välittömästi, jos iho-ongelmia ilmenee.

 

Ostomy Skin Tool -työkalu on kehitetty yhdessä globaalin asiantuntijaryhmän avannehoitajien kanssa, jotta avannetta ympäröivää ihoa voitaisiin arvioida tehokkaasti.

 

Se koostuu kahdesta osasta; DET-arvo ja AIM-opas:

  • DET-arvo (Discolouration, Erosion, Tissue overgrowth eli värittömyys, hilseily, kudoksen liikakasvu) on standardoitu ja validoitu tapa arvioida avannetta ympäröivä iho objektiivisesti.
  • AIM-opas (Assessment, Intervention, Monitoring eli arviointi, puuttuminen, seuranta))  on avannetta ympäröivän ihon häiriön luokitus sen syyn perusteella ja se ohjeistaa avanteen hoidossa. Opas perustuu perusteelliseen aineiston tutkintaan.

 

Työkalu on suunniteltu apuvälineeksi:

  • Avannetta ympäröivän ihon arviointiin DET-arvoon perustuvan arvioinnin yhteydessä
  • Sopivimman avannesidoksen ja avannetta ympäröivän ihonhoitorutiiniin valintaan
  • Luomaan sinulle ja kollegoillesi yhteiset termit avannetta ympäröivän ihon häiriöiden kuvaamiseen 

 

Lataa Ostomy Skin Tool -työkalu, AIM-opas ja DET-arvo tästä. Voit ladata joko online- tai offline-version.

Sulje

Avanneleikkauksen varhaiset komplikaatiot

Kuten missä tahansa leikkauksessa, komplikaatioita voi ilmetä heti leikkauksen jälkeen. Yleisiä varhaisia komplikaatioita
Sulje

Avanneleikkauksen varhaiset komplikaatiot

VerenvuotoVerenvuoto

  • Varhaisin komplikaatio.

  • Loppuu yleensä spontaanisti.

Käytä pehmeitä kylmässä vedessä puristettuja materiaaleja verenvuodon tyrehdyttämiseen. Jos verenvuoto on jatkuvaa, vuotavan suonen sitominen saattaa olla välttämätöntä.

 

ÖdeemaÖdeema

  • Saattaa ilmetä leikkauksen jälkeen

  • Häviää yleensä 1–2 viikossa
  • Käytä avannesidoksen asettamiseen muotoiltavaa rengasta tai pastaa.

Tee viiltoja pohjalevyyn joustavuuden varmistamiseksi ja limakalvon vaurioitumisen välttämiseksi.

NekroosiIskemia/nekroosi

  • Leikkauksen aikaisista komplikaatioista johtuva huono tai estynyt verenkierto.
  • On seurattava tarkoin.
  • Jos vitaalia kudosta on havaittavissa, nekroottinen kudos hävitetään. Jos ei, tarvitaan uusi leikkaus.

Haavan aukeaminenHaavan aukeaminen

  • Haavan aukeamisen ominaisuudet:
    • Osittainen tai täydellinen
    • Matala tai syvä
  • Kaksi hoitovaihtoehtoa:
    • Avaa dreeni asettamalla avannesidos irtaantuneelle ulkoreunalle
    • Kostuta pohjalevyn alla paranevaa haavaa

FisteliFistelit

  • Fisteli on kanava, joka kehittyy spontaanisti kahden normaalisti erillään olevan rakenteen välille.
  • Spontaanit fistelit muodostuvat seurauksena sisäisestä sairaudesta tai ulkoisesta traumasta. Ärtyneen suolen syndrooma, kuten Crohnin tauti on yleinen syy.
  • Hoito on joko konservatiivista tai leikkaushoitoa.

 

Konservatiivinen hoito:

  • Varmista neste- ja elektrolyyttitasapaino
  • Hoida sepsis antibiootein
  • Täysivaltainen parenteraalinen ravinto fistelin eritteen vähentämiseksi
  • Tyhjennä fisteli

 

 

Sulje

Myöhemmät komplikaatiot

Komplikaatioita voi ilmetä myös myöhemmin avanneleikkauksen jälkeen. Yleisiä myöhempiä komplikaatioita
Sulje

Avanneleikkauksen myöhemmät komplikaatiot

Avanteen vetäytyminenAvanteen vetäytyminen

  • Avanne vetäytyy ihon tason alapuolelle yleensä siksi, että suolta on käytetty liian lyhyt osa.

Hoito:

  • Kupera pohjalevy, muotoiltava rengas tai pasta
  • Jos potilas on ylipainoinen, häntä on kannustettava painon pudottamiseen
  • Paksusuoliavanteen tapauksessa suolihuuhtelu
  • Lisäleikkauksia saatetaan tarvita.

TyräTyrä

  • Avanteen läheisyydessä oleva kohouma saattaa olla todellinen, liukuva tai valetyrä.
  • Todellinen tyrä – suolen lenkki on kulkeutunut vatsaseinämän reiän läpi.
  • Liukuva tyrä – osa suolta, jota käytettiin avanteen muodostamiseen, on muodostanut lenkin ihonalaiseen rasvakudokseen.
  • Valetyrä – noussut vatsan paine luo kohouman kylkeen vatsanseinämän heikkenemisen takia. Tämä on yleisin syy.

Avanteen prolapsiAvanteen prolapsi

  • Paksusuoliavanteen tekemiseen käytetty suoli työntyy ulos ja kääntyy nurin

  • Voidaan hoitaa työntämällä prolapsoitunut osa varovasti takaisin vatsan sisään
  • Jos ödeeminen, käytä jäätä verenvirtauksen vähentämiseen ja sokeria ödeeman vähentämiseen
  • Kirurgista korjausta saatetaan tarvita

Stenoosi (avanteen ahtautuminen)Stenoosi (avanteen ahtautuminen)

  • Avanne on ödeeminen, sienen muotoinen ja kiiltävä
  • Uloste tulee ohuena nauhana ja tukos johtuu avannetta ympäröivän kudoksen kiristymisestä
  • Voidaan hoitaa dilatoimalla suolta
  • Jos komplikaatio on ihon tasolla, saatetaan tarvita paikalliskirurgiaa

GranuloomaGranulooma

  • Limakalvon granuloomia havaitaan avanteen ja ihon yhtymäkohdassa
  • Syitä ovat kemiallinen ja mekaaninen ärsytys
  • Voidaan hoitaa laapistamalla (penslaamalla) alueet hopeanitraatilla
  • Diatermia (sähköinen kuumennus)
  • Laser-hoito
Sulje
Sulje

Tilaa ilmaisia näytteitä

Kiitos!

Näytetilauksesi on nyt lähetetty

Katso työpöytäversio